Kyseessä voi olla ulkosynnyttimien (vulva) kiputila nimeltä vulvodynia. Tällöin emättimen aukkoa ympäröivän alueen eli ”emättimen eteisen” (vestibulum) limakalvolla kevytkin kosketus aiheuttaa voimakasta kipua. Vulvodyniasta puhutaan, jos kipu on kestänyt yli kolme kuukautta (krooninen kipu), vulvan alue on terveen näköinen, eikä kivulle ole löytynyt selvää syytä. Kipu tuntuu tyypillisesti yhdynnässä tai tamponia asettaessa, mutta voi provosoitua myös muusta ärsykkeestä. Kipua kuvataan usein polttavaksi, teräväksi, pistäväksi tai kirveleväksi. Vulvodynian kipupisteet sijaitsevat usein emättimen aukon alapuolella kello viiden ja seitsemän kohdalla. Kipua tai kirvelyä voi tuntua myös klitoriksen alueella sekä virtsaputken ympärillä kello (10 ja 2:n kohdissa).
Ulkosynnyttimien kipua tutkittaessa on tärkeää poissulkea muut syyt. Kivun taustalla voivat olla toistuvat hiivatulehdukset, sukuelinherpes, bakteeritulehdus, ihotauti (kuten puna- tai valkojäkälä) tai kuivat limakalvot. Limakalvojen kuivuutta ja ohenemista voivat aiheuttaa mm. matalahormonisten yhdistelmäehkäisypillereiden käyttö, sekä estrogeenin puute vaihdevuosien tai imetyksen vuoksi. Vulvodynian diagnosointiin käytetään vanupuikkotestiä, jossa kostealla vanupuikolla painelemalla etsitään emättimen aukon ympäriltä kipupisteitä
Vulvodynian syy ei ole täysin selvillä. Tutkimuksissa on havaittu, että emättimen eteisen limakalvolla oleva imukudos on aktivoitunut. Tämä imukudos kuuluu kehon immuunipuolustusjärjestelmään ja aktivaation taustalla on voinut olla esimerkiksi krooninen hiivatulehdus. Lisäksi vulvodyniasta kärsivien emättimen eteisen limakalvolla on havaittu olevan normaalia enemmän tuntohermoja.
Koska vulvodynia heikentää elämänlaatua, diagnoosin varmistuminen helpottaa jo monia potilaita. Moniammatillisella, portaittaisella ja pitkäkestoisella hoidolla on saavutettu hyviä tuloksia. Hoito aloitetaan mahdollisen hiivatulehduskierteen pysäyttämisellä, limakalvojen hyvällä hoidolla ja lantionpohjan lihasten fysioterapialla. Lantionpohjan lihakset ovat usein ylijännittyneet, joten rentoutuksen opetteleminen fysioterapeutin opastuksella on tärkeää. Fysioterapeutin on hyvä neuvoa kipupisteiden siedätysharjoituksia, sillä omalla kosketuksella voi karaista kipupisteitä. Yhdyntäkivuista on hyvä keskustella partnerin ja seksuaaliteraputin kanssa, sekä ottaa käyttöön liukaste- ja puudutevoiteita.
Vertaistuen on todettu lisäävän hyvinvointia ja parantavan elämänlaatua. Terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata ammatillisesti ohjattuun vertaistukiryhmään tai tukea voi saada myös potilasjärjestö Korento ry:n kautta. Korento ry:n Vulvodynia sivuilta löytyy tietoa mm. itsehoidosta, tukihoidoista, sekä Lantionpohjan Fysioterapeutit ry:n videoita fysioterapiaharjoituksista vulvodynian hoidossa.
Kirjallisuutta:
Heinonen P ja Kero K: Vertaistuki ja asiantuntija-apu vulvodyniapotilaiden hoidossa. Duodecim 2020;136(2):147-54.
Korento ry: Elämää vulvodynian kanssa -esite.
Paavonen J: Vulvovaginaaliset ongelmat: kokemusperäinen ja näyttöön perustuva tieto. SLL 1-2/2020;75:39-44
Tiitinen A: Vulvodynia (naisen sukuelinten kipu). Lääkärikirja Duodecim 2022.
Tommola P: Ulkosynnyttimien kiputilat. Duodecim 2018;134(9):927-35.
Vulvodynia: https://korento.fi/tietoa/vulvodynia/ luettu 26.1.2024