Käytämme evästeitä parantaaksemme sivustomme käytettävyyttä. Käyttämällä tätä sivustoa, hyväksyn evästeiden käytön Lue lisää

Esivaihdevuodet eli premenopaussi – vaihdevuodet jo 40-vuotiaana?

9/3/2023EsivaihdevuodetVaihdevuodetTeksti: Päivi Tossavainen

Mitkä ihmeen esivaihdevuodet?

Naisen munasarjat saavat aikaan ovulaation ja naisen tärkeimmän hormonin, estrogeenin, tuotannon. Vaihdevuosien aikana munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu. Vaiheesta, jolloin munasarjojen toiminta alkaa heikentyä, mutta tuottavat yhä estrogeenia, käytetään termiä esivaihdevuodet eli premenopaussi

Yleensä esivaihdevuodet alkavat 40–45-vuotiaana, mutta pienellä osalla oireita voi esiintyä myös alle nelikymppisenä. Esivaihdevuosien aikana kuukautiset tulevat yhä. 

 

Esivaihdevuosien oireet

Esivaihdevuosien oireet ovat yksilöllisiä ja ne voivat olla selkeitä tai epämääräisempiä. Tyypillisin oire on kuukautiskierron muuttuminen epäsäännölliseksi: kuukautiskierto voi ensin lyhentyä esimerkiksi 28 päivästä 23 päivään. Sitten kierto saattaakin pidentyä jopa 50 päivään. Vuoto saattaa muuttua runsaammaksi kuin aiemmin ja tiputteluvuotoja voi esiintyä kuukautisten välissä. 

Hormonitason vaihtelut voivat aiheuttaa PMS-tyyppisiä oireita, kuten turvotusta, rintojen arkuutta ja päänsärkyä. Koska hormoneilla on vaikutusta tunteisiin, mieliala voi vaihdella – erityisesti ärtyisään ja itkuherkkään suuntaan. 

Kun estrogeenin määrä alkaa vähentyä merkittävästi, joillekin naisille alkaa tulla kuumia aaltoja ja hikoilua. Yöllinen hikoilu häiritsee usein yöunta, joka puolestaan aiheuttaa väsymystä (ja taas ärtyisyyttä). Hikoiluun voi liittyä myös sydämen tykyttelyä tai muljahteluja, joka on epämiellyttävää, mutta yleensä kuitenkin vaaratonta. 

Munasarjojen estrogeenin tuotannon vähentyessä emättimen limakalvot ohenevat. Emättimen limakalvon verenkierto, poimuisuus sekä joustavuus vähenevät. Oireita ovat mm. kuivuus, kutina ja yhdyntäkivut. 

Limakalvojen ohentuessa hyvien laktobasillien määrä vähenee ja myös emättimen pH nousee. Nämä seikat altistavat emätintulehduksille. Limakalvo-oireisiin on mahdollista saada myös apua – lue lisää täältä.

Koska estrogeenireseptoreita on myös virtsateissä, limakalvojen ohenemista tapahtuu myös virtsaputken suulla. Seurauksena on virtsankarkailua ja tiheävirtsaisuutta. Virtsatietulehduksen riski kasvaa, sillä ohut limakalvo ei suojaa yhtä hyvin kuin ennen.

Esivaihdevuosioireet jäävät usein huomaamatta, jos nainen käyttää hormonaalista ehkäisyä. Hormonikierukan käyttäjällä vuodot ovat saattaneet jäädä kokonaan pois tai ainakin niukentua. Estrogeenia sisältävät yhdistelmäehkäisypillerit hoitavat tehokkaasti estrogeenin puutteesta johtuvia oireita, joten niitä tulee yleensä vain taukoviikolla.

Esivaihdevuosien oireita

  • Epäsäännöllinen kuukautiskierto

  • PMS-oireet

  • Mielialojen vaihtelu

  • Kuumat aallot

  • Emättimen limakalvojen kuivuus, kutina ja yhdyntäkivut

  • Lisääntyneet emätintulehdukset

  • Virtsatietulehdukset, virtsankarkailu

 

Mikä käynnistää esivaihdevuodet?

Munasarjojen ikääntyminen ilmenee kuukautiskierron lyhentymisellä. Syynä voi olla munarakkulan nopeutunut kasvu, varhainen ovulaatio ja keltarauhashormonin toiminnan heikkeneminen.

Kuukautisvuodon määrän vaihtelu johtuu munasarjojen toiminnan heikentymisestä. Vaikka estrogeenin tuotanto ei ole loppunut, munasolu ei irtoa eli ovulaatiota ei tapahdu enää joka kuukausi. Ja koska munasolu ei irtoa, ei muodostu keltarauhasta eikä keltarauhashormonia, joka estäisi kohdun limakalvon kasvua. Normaalissa kierrossa ovulaation jälkeen puhjennut munarakkula muuttuu keltarauhaseksi, jolloin munasarja tuottaa keltarauhashormonia eli progesteronia. Keltarauhashormonin vähäinen määrä esivaihdevuosissa ei estä tarpeeksi limakalvon kasvua ja se saa aikaan epäsäännöllisiä ja pitkittyneitä vuotoja.

Estrogeenin puute aiheuttaa häiriöitä autonomisessa hermostossa. Sympaattinen hermosto aktivoituu ja seurauksena on kuumia aaltoja ja hikoilua. Aivojen lämmönsäätelykeskus reagoi siis turhan herkästi.

Perimä vaikuttaa jonkin verran esivaihdevuosien alkamiseen. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö voivat aikaistaa niitä. Estrogeenin vähyydestä kärsivät myös rintasyövän sairastaneet ja imettävät, sekä naiset, joilta on poistettu kohtu tai munasarjat.

 

Mistä helpotusta esivaihdevuosiin?

Esivaihdevuosien vuotohäiriöitä voidaan hoitaa hormoneilla, kuten keltarauhashormonilla, jota elimistö ei muodosta tarpeeksi ovulaation puuttumisen vuoksi. Keltarauhashormia käytetään yleensä suun kautta otettavina tabletteina kuuriluontoisesti. Vaihtoehtona on myös jatkuvasti keltarauhashormonia vapauttava kierukka, kapseli tai minipillerit, jotka hoitavat samalla ehkäisyn. 

Jos naisella esiintyy myös estrogeenin puutteesta johtuvia oireita, kuten kuumia aaltoja ja hikoilua, voidaan valita yhdistelmäehkäisyvalmiste, josta vapautuu tasaisesti estrogeenia. Käypä hoito -suosituksen mukaan terve, tupakoimaton, normaalipainoinen nainen voi aloittaa ja käyttää kaikkia ehkäisymuotoja vaihdevuosiin saakka. Lääkäri voi määrätä myös pelkkää estrogeenia, esim. ihon kautta annosteltavana geelinä. Vuotojen runsastuessa ja kohdun suojaksi tarvitaan kuitenkin aina myös keltarauhashormonia.

Kuivia limakalvoja voi hoitaa kosteuttavilla hormonittomilla valmisteilla, kuten Gynevialla, liukasteilla sekä paikallisilla hormonivalmisteilla. Tiheitä alapesuja tulee välttää, koska ne kuivattavat limakalvoja. Vesipesu on suositeltavaa. Myös seksuaalinen aktiivisuus hoitaa limakalvoja!

Jos kärsii kuumista aalloista ja hikoilusta, kannattaa välttää aivojen lämmönsäätelykeskusta aktivoivia asioita, kuten mausteisia ja kuumia ruokia, kahvia, sekä alkoholia – ja krapulaa. Elämäntapoja kannattaa tarkastella viimeistään tässä vaiheessa: onko ravinto terveellistä ja monipuolista? Nukutko ja liikutko riittävästi? Käytätkö alkoholia kohtuudella? Onko sinulla stressiä? Tupakointi kannattaa lopettaa useastakin syystä. Lantionpohjan lihaksia kannattaa myös vahvistaa. 

Jos mielialan vaihtelut, unihäiriöt tai muut oireet häiritsevät elämää, kannattaa asiasta keskustella lääkärin tai gynekologin kanssa. Lääkärin määräämä hoito voi parantaa elämänlaatua merkittävästi. Hormonihoitoa ei kannata pelätä, sillä siitä on terveelle naiselle yleensä enemmän terveyshyötyjä kuin -haittoja. Tärkeimpiä hyötyjä ovat sydäntä ja luustoa suojaavat vaikutukset.

 

Esivaihdevuodet ja vaihdevuodet

Esivaihdevuosia seuraa vaihdevuodet, joiden aikana munasarjojen toiminta loppuu kokonaan. Menopaussi tarkoittaa viimeisiä kuukautisia. Jos vuotoja ei ole ollut esimerkiksi kierukan käytön vuoksi, oireiden syyn voi tarvittaessa tarkistaa mittauttamalla verestä follikkeleita stimuloivan hormonin (FSH) tason. Korkea FSH arvo viittaa menopaussiin.

Elämä ei kuitenkaan lopu menopaussiin, eikä naiseus katoa estrogeenintuotannon loppuessa. Jos oireet vaivaavat, hae apua – elä ja nauti!

 

Usein kysyttyä esivaihdevuosista:

  • Voiko ehkäisyn lopettaa esivaihdevuosien aikaan?

    Ehkäisyä tarvitaan vielä esivaihdevuosien aikanakin, sillä raskauden mahdollisuus on olemassa vaihdevuosiin saakka. Ehkäisy kannattaa lopettaa vasta vuosi viimeisten kuukautisten jälkeen.


  • Milloin esivaihdevuodet loppuvat ja vaihdevuodet alkavat?

    Munasarjojen toiminnan hiipuminen ei tapahdu suoraviivaisesti, joten tarkkaa rajaa ei pystytä määrittämään. Estogeenin puutteesta johtuva oireilu, kuten kuumat aallot, yöhikoilu ja unihäiriöt ovat vaihdevuosien selkeimmät oireet, mutta niitäkin voi esiintyä aaltomaisesti. Voit tehdä myös testin: Voisiko minulla olla vaihdevuodet?
  • Mitä hoitovaihtoehtoja esivaihdevuosiin on?

    Esivaihdevuosien vuotohäiriöitä voidaan hoitaa hormoneilla. Kuivien limakalvojen aiheuttamia oireita sen sijaan voidaan hoitaa myös hormonittomilla valmisteilla kuten Gynevialla, tai paikallisilla hormonivalmisteilla. Myös elämäntavoilla on merkitystä.


  • Milloin kannattaa kääntyä lääkärin puoleen esivaihdevuosioireiden vuoksi?

    Jos mielialan vaihtelut, unihäiriöt tai muut esivaihdevuosioireet häiritsevät elämää, kannattaa asiasta keskustella lääkärin tai gynekologin kanssa. Lääkärin määräämä hoito voi parantaa elämänlaatua merkittävästi.


  • Voiko oireiden syynä olla jokin muu kuin vaihdevuodet?

    Kyllä voi. Jos oireita esiintyy alle 45-vuotiaalla, lääkärin olisi hyvä poissulkea esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriön, uniapnean, refluksitaudin ja diabeteksen mahdollisuudet. Erityisesti kilpirauhasen toimintahäiriöiden ja uniapnean oireet muistuttavat erehdyttävästi vaihdevuosioireita. Ei pidä myöskään unohtaa raskauden mahdollisuutta.

 

Kirjallisuutta

Katainen Riina ja Tuominen-Gustafsson Helena: Vaihdevuosioireiden erotusdiagnostiikka. Lääkärilehti 43-44/2020;75:2285-2289.

Pelkonen Sari ja Holopainen Elina: Vuotohäiriöt fertiili-iän ääripäissä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2020;136(20):2303-11.

Peltonen, Leeni, ja Leena Väisälä. 2020. Virtaa vaihdevuosiin. Otava.

Raskauden ehkäisy. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Julkaistu 05.12.2022.

Tiitinen Aila: Vaihdevuosioireet. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2008;124(21):2479-80



Lue lisää

Kohdunkaulan syövän seulontoihin kannattaa osallistua – Papa-kokeen ja HPV-testin avulla syöpä voidaan ehkäistä!

Lue lisää

Uusi kumppani saa pään pyörälle – myös alapää joutuu koetukselle uuden bakteerikannan myötä

Lue lisää

Vaihdevuosioireiden hoitaminen on panostus elämänlaatuun

Lue lisää

Esivaihdevuodet eli premenopaussi – vaihdevuodet jo 40-vuotiaana?

Lue lisää