Ihmisen papilloomavirus (Human Papilloma virus) eli HPV on hyvin yleinen virus. Virusta voidaan pitää jopa hyvin tyypillisenä löydöksenä nuorilta, seksuaalisen kanssakäymisen aloittaneilta miehiltä sekä naisilta. Sen saa arviolta 80 % ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä, ja useimmat eivät välttämättä koskaan saa tietää saaneensa virusta, sillä se on useimmiten oireeton ja paranee itsestään. Paras tapa suojautua tartunnalta on HPV-rokote. Rokote antaa suojan suurelle osalle niitä papilloomatyyppejä, jotka voivat aiheuttaa pahanlaatuisia muutoksia.

Ihmisen papilloomavirus tarttuu yleisimmin sukupuoliyhteydessä, mutta se voi tarttua myös ilman varsinaista yhdyntää. Kondomin käyttö vähentää tartuntoja, mutta se ei anna täydellistä suojaa tartunnalta. Tartunnan saamisen ajankohtaa on yleensä mahdotonta määrittää. Valtaosalla infektio paranee itsestään immuunipuolustuksen avulla ilman hoitoa parin vuoden sisällä.

HPV-viruksen alatyypit

Ihmisen papilloomaviruksen eri alatyypit jaetaan matalan ja korkean riskin virustyyppeihin. Matalan riskin virukset aiheuttavat iholla hyvänlaatuisia muutoksia, kuten ihosyyliä, kurkunpään papilloomia ja visvasyyliä eli kondyloomia sukuelimissä.

Korkean riskin virustyypit yhdistetään yleensä kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden kehittymiseen. Suurin osa korkean riskin HPV-infektioista on kuitenkin oireettomia ja itsestään paranevia. Osassa tapauksista infektio voi pitkittyä ja johtaa kohdunkaulan solumuutoksiin. Näistä taas pieni osa etenee syövän esiasteeksi ja ilman hoitoa voivat kehittyä syöväksi.

Arvioilta noin 10–20 prosentille naisista, joilla on krooninen korkean riskin HPV-tulehdus, kehittyy syövän esiastemuutos elämänsä aikana.

HPV-testi ja kohdunkaulan syövän seulonta

Suomessa kutsutaan kaikki 30–60- vuotiaat naiset kohdunkaulan syövän ehkäisemiseksi ja varhaistoteamiseksi seulontatutkimukseen viiden vuoden välein. HPV-seulonnassa otetaan sekä HPV-testi, että Papa-näyte. HPV-positiivisen testituloksen seurauksena myös Papa-näyte analysoidaan, minkä jälkeen päätetään jatkotoimista.

Alle 20-vuotiailta HPV-testiä ei kannata tehdä, sillä virus paranee nuorilla usein itsestään.

Saitko positiivisen HPV-tuloksen?

Seulonnassa löydetyn positiivisen HPV-testin tulos ilmoitetaan kotiin kirjeitse. Positiivinen tulos on hyvin yleinen, eikä välttämättä aiheuta lainkaan solumuutoksia, sillä suurimmalla osalla infektio paranee itsestään. Näin ollen positiivisesta tuloksesta ei tarvitse olla huolissaan.

Positiivisen HPV-tuloksen lisäksi analysoidaan samalla otettu Papa-näyte. Jos Papa-näyte on negatiivinen, tai siinä todetaan vain lievä solumuutos, tarkempia tutkimuksia tai hoitoa ei tarvita. Uusi näyte otetaan tuolloin 1–2 vuoden kuluttua.

Jos näytteestä havaitaan keskivaikea tai vaikea solumuutos, lähetetään kutsu jatkotutkimuksiin eli kohdunsuun tähystykseen (kolposkopia). Jatkotutkimuksia vaativista muutoksista suurin osa on vaarattomia ja itsekseen parantuvia, mutta kolposkopian avulla pyritään erottamaan mahdolliset syövän esiastemuutokset, jotta ne voidaan tarvittaessa hoitaa ajoissa. On tärkeää muistaa, että vain yhdellä kymmenestätuhannesta seulotusta naisesta todetaan lopulta syöpä.

Kohdunkaulan muutokset

HPV-viruksella on merkittävä osa kaikissa ulkosynnyttimien, emättimen ja kohdunkaulan muutoksissa. Kohdunkaulan solumuutokset ovat niistä tavallisimpia.

Jos Papa-kokeessa havaitaan viitteitä kohdunkaulan solumuutoksista, kohdunkaulaa tutkitaan vielä jatkotutkimuksella, eli toisella Papa-kokeella tai kolposkopialla. Lopullisen diagnoosin yhteydessä määritellään hoitotapa ja seuranta. Muutokset (kasvaimet) jaetaan hyvän- ja pahanlaatuisiin. Hyvänlaatuisia muutoksia ovat polyypit ja tulehdukset, kondyloomat sekä kohdun napukassa esiintyvät kystat.

Kohdunkaulan syövän esiastemuutokset jaetaan lieviin, keskivahvoihin ja vahvoihin. Lievimmät esiastemuutokset paranevat lähes aina kahden vuoden seurannan sisällä. Keskivahvoista esiastemuutoksista puolet paranee kahden vuoden sisällä, ja vahvoissa esiastemuutoksissa syöpäriski on noin 12 %.

Hyvä tietää Papa-kokeesta

• Gynekologinen irtosolukoe eli Papa-koe on kehitetty kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden sekä gynekologisten tulehdusten tutkimiseksi
• Papa-näyte otetaan kolmessa vaiheessa: ensimmäinen emättimen pohjukasta, toinen kohdunnapukan pinnasta ja kolmas kohdun kaulakanavasta
• Näytteestä tulkitaan solukuvaa ja tulehdukseen viittaavia löydöksiä
• Suomessa kohdunkaulan syövän seulontaan kutsutaan yleisimmin 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein
• Jos irtosolunäytteestä todetaan lieviä muutoksia tai HPV-testitulos on positiivinen, uusi testi tehdään jo 1–2 vuoden kuluttua HPV:n aiheuttamien muutosten seurannaksi.

Gynekologinen irtosolunäytetesti (Papa-testi)
Irtosolutestauksen aiheet

• Seulonta 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein
• Papa-koe on erityisen tärkeä gynekologisen tutkimuksen lisäksi, jos potilaalla:
  • esiintyy ylimääräistä veristä tai muuta vuotoa
  • esiintyy yhdynnän jälkeistä veristä vuotoa
  • epäillään papilloomavirustulehdusta tai muuta gynekologista tulehdusta
  • todetaan ulkoiset kondyloomat
  • on aiemmin hoidettu kohdunkaulan syövän esiaste, jolloin on syytä tutkia Papa-näyte vuosittain
  • edellisestä tutkimuksesta on pitkä aika, tai joukkotarkastus on jäänyt väliin.
• Papa-testin otto alle 20-vuotiailtla ei ole aiheellista, koska HPV-infektion keskimääräinen kesto oireettomilla 13–23-vuotiailla naisilla on kahdeksan kuukautta ja jopa 90 % infektioista paranee kahdessa vuodessa.

Kohdunkaulan syöpä

Kohdunkaulan syöpä on maailman neljänneksi yleisin ja Suomessa kolmanneksi yleisin naisten syöpä. Suomessa todetaan arviolta noin 160 uutta kohdunkaulan syöpää vuodessa. Yli 70 % diagnoosin saaneista selviää syövästä.

Kohdunkaulan syövän pääsyy on aina pitkittynyt ja hoitamaton papilloomavirus. Muita syövän riskitekijöitä ovat muut gynekologiset tulehdukset, tupakointi ja muun muassa varhainen seksielämän aloitusikä. Syövän merkittävin oire etenkin alussa on verinen vuoto yhdyntöjen jälkeen. Lisäksi tauti voi aiheuttaa alavatsa- ja ristiselkäkipuja sekä virtsaoireita. Syövän edetessä hoitamattomana tauti voi johtaa kuolemaan.

Hyvä tietää kohdunkaulan syövästä

• Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti yleisin ja Suomessa kolmanneksi yleisin gynekologinen syöpä
• Kohdunkaulan syöpätapauksia todetaan Suomessa vuosittain 150–175
• Ilmaantuvuus on suurin 30–39-vuotiailla naisilla
• Kohdunkaulan syövän taustalla on aina papillooma- eli HPV-virus
• Kohdunkaulan syövän riskitekijät ovat korkean riskin HPV-virus, varhainen yhdyntöjen alkamisikä, lukuisat seksikumppanit, muut gynekologiset tulehdukset ja tupakointi
• Syövän oireisiin lukeutuu poikkeava verinen vuoto erityisesti alussa, myöhäisessä vaiheessa alavatsakivut, ristiselkäsärky ja virtsaoireet
• Syöpä havaitaan Papa-kokeessa ja kolposkopia varmistaa syöpädiagnoosin
• Tärkein hoitomuoto on leikkaus, yleensä kohtu joudutaan poistamaan kokonaan, mutta munasarjat säästäviäkin leikkauksia tehdään erityisesti nuorille naisille
• Jos syöpä havaitaan ajoissa, viiden vuoden elossaololuku on yli 90 %