Käytämme evästeitä parantaaksemme sivustomme käytettävyyttä. Käyttämällä tätä sivustoa, hyväksyn evästeiden käytön Lue lisää

Naisten kokemuksia HPV-infektiosta ja muutoksista kohdunkaulan syövän seulonnan tuloksissa , osa 2

10/12/2021HPVTeksti: Veera Paukku

HPV eli ihmisen papilloomavirus (Human Papilloma virus) on paljon yleisempi, kuin monet tietävätkään – jopa 80 % ihmisistä saa sen elinaikanaan. Koska osa virustyypeistä voi johtaa kohdunkaulan syöpään, tehdään Suomessa joukkoseulonnoissa tutkimuksia syövän ehkäisemiseksi. Kysyimme naisilta kokemuksia positiivisen HPV-tuloksen saamisesta – lue alta anonyymit kokemukset.

 

Isojen uutisten vuosi – HPV ja perheenlisäystä

”Kävin papa-testeissä kesäkuussa 2021, ja menin sinen luottavaisin mielin. Edellisissä testeissä ei löytynyt mitään, jolloin ajattelin tämänkin tuloksen olevan puhdas. Saadessani testitulokset elokuussa, oli ensimmäinen tunne epäusko; paperissa oli vain ihmeellisiä latinankielisiä termejä, joista en ymmärtänyt mitään.

Tiesin sentään, mikä HPV on, kun olin saanut HPV-rokotteen. Se, että infektio on niin yleinen, oli kuitenkin minulle uutta tietoa. Vanhempani ovat kummatkin sairaanhoitajia, mutta hekään eivät osanneet kertoa yhtään sen enempää. Netti kertoi termit ja niiden tarkoituksen, mutta sai myös mielikuvituksen laukkaamaan ja aloin pelkäämään pahinta.

Elo-syyskuun vaihteessa kerroin koko perheelleni tilanteen, ja vain viikko HPV-infektion kertomisen jälkeen kerroimme puolison kanssa toisenkin uutisen: olin viidennellä viikolla raskaana.

 

Puolison tuki auttoi jaksamaan

Syyskuun puoliväliin sain ajan kolposkopiaan. Mieltäni oli vaivannut pelko ja ahdistus; käykö sikiölle jotain toimenpiteen aikana, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, selviänkö tästä? Puoliso olikin suurin tukeni tänä aikana. Koepalojen jälkeen sain nähdä vielä niin pienen vauvani sydämen sykkeet. Se auttoi jaksamaan ja saamaan itseni taas terveeksi.

Patologiset tulokset saatiin nopeutetulla aikataululla raskauden takia. Lääkäri sanoi, ettei tuloksessa olisi syöpäsoluja. Huokaisin helpotuksesta, ja minulle varattiin seuraavalle päivälle sähkösilmukkahoito, jolla poistettaisiin solumuutokset.

Kun poistetut solumuutokset lähetettiin patologille, olin varma tämän olleen tässä. Epätietoisuus oli kuluttanut energiavarastoni, en nukkunut kunnolla, ja muutenkin tämä kaikki vaikutti mielenterveyteen. Jouduin olemaan sairaslomalla unettomuuden takia, mutta onneksi minulla on aivan ihana esimies. Hän ymmärsi tilanteeni heti, ja kehotti minun kuuntelemaan omaa kroppaani ja jaksamistani.

 

Huonoja uutisia patologilta

Kaksi viikkoa kesti, kunnes lääkäri soitti minulle patologisista tuloksista. Solumuutoksista oli kuitenkin löytynyt AIS-löydöksiä, ja minun pitäisi mennä kontrolliultraan sairaalaan. Menin shokkiin. Onneksi ultran aikana saimme selville sikiön olevan kunnossa suurehkon poisto-operaation jälkeen.

Lääkäritkin uskovat saaneensa kaikki solumuutokset pois, mutta varmuuden vuoksi menen uudelleen kolposkopiaan joulukuun alussa, ollessani raskausviikoilal 18-19. Lääkärini haluaa saada kaiken tehtyä, ennen kuin lapsi syntyy.

 

Myös lääkäri on ollut tukena

Tämä kolme kuukautta on ollut henkisesti ja fyysisesti raskasta. Olen kuitenkin onnellinen, että minulla on puoliso joka jaksaa tukea minua. Olen myös iloinen lääkäristäni, sillä hän on kuunnellut minun huoliani, ja rauhoittanut minua kertomalla asiat niiden oikeilla nimillä.

Tätä polkua olen kulkenut vasta vain muutaman metrin, mutta olen valmis kohtaamaan kaiken, mitä tämä tuo tullessaan.”

 

———

 

Odottavan aika on pitkä – ja täynnä epätietoisuutta

”Kävin 45-vuotiaana joukkoseulonnassa kaksi vuotta sitten, ja papa-kokeen tuloksessa näkyikin yllätyksekseni solumuutoksia. Tieto tuli kirjeitse ja herätti saman tien lisäkysymyksiä – toki kirjeessä oli kattavasti kerrottu, että koska muutokset olivat lieviä, olisi turvallista odottaa kaksi vuotta ennen seuraavaa koetta. Itsehän mietin heti, että menen vaikka heti puolen vuoden kuluttua, mutta lopulta kirjeen perusteluiden pohjalta uskaltauduin odottamaan mahdollista spontaania parantumista kahden vuoden ajan.

Vaikka seuranta-aika olikin hyvin kirjeessä perusteltu, oli kurja, että perään ei tullut esimerkiksi soittoa, jossa olisi suoraan voinut kysyä lisätietoja. Olin onneksi lukenut etukäteen jotakin HPV:sta, eli onneksi tiesin suunnilleen mistä on kyse enkä heti maalaillut pahimpia kauhuskenaarioita syövästä päässäni.

Kerroin tilanteesta ystävilleni – olemme aina puhuneet avoimesti kaikista asioista. Sieltä sain vertaistukea, ja tiedon siitä, että en ole tilanteeni kanssa yksin. Lisäksi sain kuulla huojentavia kokemuksia, joissa lievät muutokset ovat todellakin parantuneet spontaanisti. Se rauhoitti myös omaa mieltäni, vaikka odottavan aika melko pitkä onkin.

 

Työterveyden kautta jälleen tulos muutoksista – ja takaisin odottamaan

Odottelin seuraavaa seulonta-aikaa tälle vuodelle, mutta kun sitä ei vielä kesäksi kuulunut, kävin työterveyden kautta muun gynekologisen käynnin yhteydessä tarkistamassa tilanteen. Muutoksia näkyi edelleen, mutta jälleen lieviä.

Kun muutoksia edelleen löytyi, epätietoisuuteni lisääntyi. Miksi ihmeessä muutoksia löytyi edelleen? Onko nyt kuitenkin kyse jostakin vakavammasta? Työterveydestä sain kuitenkin vinkin, että kun julkisen kautta kutsu on vielä tälle vuodelle tulossa, voisin käydä sitäkin kautta tarkistamassa noin kolmen kuukauden kuluttua, onko solumuutoksissa tapahtunut muutosta johonkin suuntaan. Lisäksi sain ohjeen, että mikäli julkisen kautta seulontakutsua ei nyt jostakin syystä alkaisi kuulua, tehtäisiin uusi tarkistus joka tapauksessa puolen vuoden kuluttua.

 

Lisääkö tieto tuskaa enemmän kuin epätietoisuus?

Kun ensimmäisellä kerralla seuranta-aika oli kaksi vuotta, ja nyt näin lyhyt, olen entistä huolestuneempi. Minua mietityttää, mitä tapahtuu, jos muutoksia edelleen löytyy joko joukkoseulonnan tai työterveyden jatkotarkastuksen kautta – joudunko taas odottamaan ja elämään huoleni kanssa?

Lisäksi nyt, vaikka työterveydessä gynekologiin oli suora yhteys ja lisätietoja sai suoraan kasvotusten, ei se juuri auttanut pelkojen hälventämisessä. Puhetta oli muun maussa mahdollisesta koepalan otosta, mikä entisestään lisäsi huoltani siitä, josko kyseessä kuitenkin on syöpä tai sen esiaste. Kaikesta huolimatta nyt täytyisi vain jaksaa odottaa.

Colpofixista en ollut kuullut, eikä siitä myöskään hoitohenkilökunta puhunut mitään. Etenkin alkuvaiheessa olisin kyllä hyvinkin voinut vähintäänkin tutkia asiaa lisää ja kysellä käyttökokemuksia, sillä epämääräisten muutosten kanssa odottelussa mahdollisuus tilanteen paranemiseen olisi todellakin ollut plussaa.”

 

————

 

Epävarma Papa-tulos ja pelko syövästä kalvavat

”Oma kokemukseni HPV:sta sai alkunsa 30-vuotiaiden joukkoseulonnasta. Omalla paikkakunnallani tässä seulonnassa otetaan sekä Papa- että HPV-koe. Seulonnan jälkeen sain kotiin kirjeen, jossa kerrottiin tuloksen olleen HPV:n osalta positiivinen, ja kaiken lisäksi useampaa korkean syöpäriskin virustyyppiä. Solumuutoksia minulta ei kuitenkaan vielä löytynyt, mutta solunäytteestä oli kirjattuna kirjeeseen, että se oli näytteen niukkuuden vuoksi epävarma.

Tälläista tietoa ei varmasti kukaan toivoisi kuulevansa, saati että tieto tulisi kirjeitse, ilman mahdollisuutta kysyä lisätietoja. Nytkö minun tulisi hyvin, luottavaisin mielin odotella vuosi ennen kontrollinäytteen ottoa?

 

Tuntuu, että kukaan ei halua tutkia

Luonnollisestikin pelkään sitä, että saan syövän. Epävarma Papa-tulos mietityttää myös – entä jos se ei ollutkaan luotettava? Mietin jatkuvasti, että siellä ne solumuutokset saavat nyt rauhassa edetä, eikä kukaan halua tutkia asiaa.

Tylyn kirjeitse tulleen tiedon jälkeen yritin soitella eri tahoille saadakseni lisätietoa ja -tutkimuksia. Kaikkialla vastaus oli kuitenkin sama: Odota rauhassa vuosi seuraavaan testiin asti ja luota siihen, että Papa oli puhdas, vaikka tulos epävarma lausunnon mukaan olikin. Olin kaikkineen yhteydessä niin omalle terveysasemalleni, näytteenottoon ja ehkäisyneuvojalle kuin yksityiselle gynekologilleni, mutta missään ei suostuta uuta näytettä ottamaan.

 

Googlesta lisätietoa

Kuten varmaan moni muukin, käännyin myös netin hakukoneiden puoleen. Istuin kotona epätietoisena, peloissani, ja mietin mistä ihmeestä olen HPV:n saanut. Olin kyllä kuullut HPV:sta, mutta sen yleisyys ei minulla ollut tiedossa.

Netistä löysin lopulta myös Colpofixin, ja ostin saman tien myös ensimmäisen paketin testiin. Nyt tuote on parhaillaan testissä, ja toivon todella, että se auttaa spontaaniin parantumiseen.”

 

 

TIESITKÖ?

  • Gynekologinen irtosolukoe eli Papa-koe on kehitetty kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden sekä gynekologisten tulehdusten tutkimiseksi.
  • Kohdunkaulan syövän taustalla on aina papillooma- eli HPV-virus.
  • Kohdunkaulan syöpä on maailman neljänneksi yleisin ja Suomessa kolmanneksi yleisin naisten syöpä.
  • HPV- eli ihmisen papilloomaviruksen aiheuttamiin kohdunkaulan muutoksiin ei ole lääkehoitoa.
  • Colpofix on kohdunkaulan ja emättimen limakalvoa ylläpitävä ja korjaava hoito, joka auttaa tutkitusti etenkin HPV-viruksen (ihmisen papilloomavirus) aiheuttamiin muutoksiin ja poistaa HPV-virusta elimistöstä.

 

Lue lisää HPV-kokemuksia

Lue lisää

Gynekologisille syöpäpotilaille oma yhdistys – Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry

Lue lisää

Vaihdevuosien alakerran vaivoihin löytyy apua

Lue lisää

Emättimen mikrobiomi – mitä se tarkoittaa?

Lue lisää

Endometrioosin hoito

Lue lisää