Päivitetty 1.3.2024
Hiivatulehdus on tunnetumpi intiimivaiva kuin bakteerivaginoosi, mutta itse asiassa ne ovat yhtä yleisiä. Niiden toisistaan erottaminen voi olla kuitenkin vaikeaa. Gynekologi ja seksuaalineuvoja Katja Kero kertoo, mitkä ovat näiden intiimivaivojen yleisimmät oireet ja miten niitä hoidetaan.
Hiivatulehdus
Hiivatulehduksen aiheuttaa emättimessä olevan hiivasienen liikakasvu. Tavallisin aiheuttaja on Candida albicans, mutta joskus taustalla voi olla tavallisille hiivatulehduslääkkeille reagoimaton Candida glabrata.
Hiivatulehdus aiheuttaa oireina kutinaa ja kirvelyä. Hiivatulehduksessa valkovuoto on takertuvaa ja kokkareista. Vuodon haju voi olla lievästi imelää, mutta tyypillinen bakteerivaginoosiin viittaava kalamainen ja tympeä haju puuttuu.
Hiivatulehduksen hoito
Hoitona käytetään paikallisia hiivalääkkeitä tai suun kautta otettavaa kertahoitoa (flukonatsoli). Joskus toistuvassa hiivatulehduksessa lääkäri voi määrätä hiivan estohoidoksi kerran viikossa otettavan flukonatsolitabletin 3–6 kuukauden ajaksi.
Monet naiset kokevat, että hiilihydraatti– ja sokeripitoinen ruoka altistaa hiivatulehdukselle. Vahva tutkimusnäyttö aiheesta puuttuu. Terveellisen ruokavalion merkitystä voidaan joka tapauksessa aina korostaa.
Lue lisää hiivatulehduksen ja muiden intiimivaivojen oireista täältä.
Hiivatulehduksen oireet:
- Kutina
- Voimakas kirvely emättimen alueella
- Vaalea, kokkaremainen, tuoksuton valkovuoto tai tasainen, harmaa ja jopa vetinen valkovuoto
- Mahdollisesti myös pienet haavaumat ja punoitus ulkosynnyttimissä
Bakteerivaginoosi
Bakteerivaginoosi on hyvin yleinen emätintulehdus, joka aiheuttaa monille hedelmällisessä iässä ja raskaana oleville naisille ikäviä oireita. Jopa 50 % naisista sairastaa sen jossain vaiheessa elämäänsä. Bakteerivaginoosissa emättimen normaali laktobasillivaltainen bakteerikanta muuttuu ja korvaantuu haitallisilla bakteereilla. Mikrobiomi monituhatkertaistuu ja syrjäyttää terveellisen bakteeriflooran.
Bakteerivaginoosin oireita ovat harmahtava, juokseva ja tympeän hajuinen vuoto. Vuoto voi aiheuttaa kirvelyä sekä ärsytysoireita. Runsas pahanhajuinen vuoto voi aiheuttaa häpeää ja haitata normaalia seksuaalielämää sekä siihen kuuluvaa nautintoa.
Bakteerivaginoosi herkistää limakalvon myös muille infektioille suotuisaksi ja altistaa näin esimerkiksi seksitautien tarttumiselle. Lisäksi se saattaa olla yhteydessä papilloomavirusinfektion pitkittymiseen sekä HPV-liitännäisten solumuutosten syntymiselle. Bakteerivaginoosin on todettu myös altistavan ennenaikaiselle synnytykselle ja olevan mahdollisesti yhteydessä myös lapsettomuushoitojen huonompiin tuloksiin.
Bakteerivaginoosin hoito
Bakteerivaginoosi hoidetaan tyypillisesti antibiooteilla. Hoitoa hankaloittaa bakteerivaginoosin taipumus uusiutua hoidon jälkeen. Tutkimusten mukaan antibioottihoidosta huolimatta jopa 40 prosentilla naisista bakteerivaginoosi uusiutuu 3 kuukauden sisällä ja 50 prosentilla 6 kuukauden sisällä.
Uuden tulehduksen estämiseksi voi hoitona kokeilla esimerkiksi kaksi kertaa viikossa annosteltavaa antibioottia. Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa estohoidon päätyttyä bakteerivaginoosi on silti ilmaantunut uudelleen.
Markkinoilla on myös itsehoitovalmisteita bakteerivaginoosin hoitoon. Emätingeeli Gynevia helpottaa bakteerivaginoosin oireita ja tehoaa myös bakteerivaginoosikierteen katkaisuun.
Tutkimukset osoittavat, että antibioottihoidon jälkeen käytettynä Gynevia palauttaa emättimen bakteerikannan terveelle tasolle 8 päivässä 100 prosentilla naisista. Bakteerivaginoosi ei uusiutunut 80 prosentilla naisista puolen vuoden kuluessa tutkimuksen päättymisestä.
Bakteerivaginoosin oireet:
- Pahanhajuinen runsas valkovuoto, joka on maitomaista tai harmahtavaa. Haju on tympeä ja kalamainen.
- Kirvely tai polttelu emättimessä
- Lievä kutina
Mikäli kärsit hiivatulehduksen tai bakteerivaginoosin oireista ensimmäistä kertaa, kannattaa diagnoosi varmistaa aina lääkärin vastaanotolla.