Valkovuodon määrä ja rakenne vaihtelevat kuukautiskierron aikana, mutta hyvin runsas tai pahanhajuinen vuoto voi viitata tulehdukseen. Gynekologi ja seksuaalineuvoja Katja Kero kertoo, mistä erottaa terveen valkovuodon.
Valkovuodon tehtävänä on pitää emätin puhtaana, kosteana ja voideltuna. Normaali valkovuoto muodostuu kohdunkaulan limasta, maitohappobakteereista ja limakalvon epiteelisoluista.
Alkukierrossa kuukautisten jälkeen valkovuoto on maitomaista ja se paksunee kohti keskikiertoa. Ovulaation aikana se on geelimäistä ja muistuttaa raa’an kanamunan valkuaista. Kierron loppupuolella ovulaation jälkeen vuoto niukkenee ja muuttuu sitkeäksi.
Valkovuodon määrä on yksilöllistä ja toisilla se voi olla hyvinkin runsasta.
Emätin on dynaaminen ekosysteemi. Normaalin toimivan limakalvon edellytykset ovat ehjä epiteelisolukko ja terveellinen bakteeristo eli mikrobifloora. Emätintä voidaan verrata sademetsään. Se on rikas dynaaminen ympäristö, joka vaihtelee elämänvaiheen, kuukautiskierron, hormonaalisen tilanteen ja seksuaalisen aktiivisuuden mukaisesti. Erilaiset tulehdukset voivat kuitenkin järkyttää tämän sademetsän tasapainoa ja toimintaa.
Sytolyysi on merkki terveestä emättimestä
Sytolyysissä normaaliflooran laktobasillit hajottavat limakalvon pintasolukkoa saadakseen ravinnokseen soluista vapautuvaa glykogeeniä. Tämä voi joskus aiheuttaa kutinaa ja kirvelyä, mikä voi muistuttaa hiivatulehdusta. Sytolyysin yhteydessä valkovuoto on harmahtavaa ja paksumpaa.
Sytolyysi on kuitenkin merkki terveestä emättimestä. Sen tehtävänä on pitää emätin puhtaana.
Sytolyysi esiintyy tyypillisesti kuukautiskierron alku- ja loppupäässä. Keskikierrossa elimistön oma estrogeenitason nousu kypsyttää epiteelisoluja siten, että ne eivät hajoa niin herkästi. Tällöin oireet vähenevät.
Sytolyysi ei vaadi hoitoa, sillä se ei ole tulehdus. Jos nainen kärsii kuitenkin kutinasta ja kirvelystä sytolyysin vuoksi, emättimeen annosteltava paikallisestrogeeni voi auttaa. Se kypsyttää epiteelisoluja ja estää niiden hajoamisen.
Asiallinen tieto aiheesta rauhoittaa potilaan mieltä.
Poikkeavan valkovuodon taustalta löytyy usein tulehdus
Poikkeavaan valkovuotoon viittaavat tympeä haju, kokkareinen tai kupliva rakenne, vuodon runsas määrä, verinen vuoto sekä poikkeava pH-arvo. Usein tällöin voi esiintyä myös ärsytysoireita.
Poikkeava valkovuoto aiheuttaa ikäviä oireita, ja se onkin yleinen syy hakeutua lääkärin vastaanotolle. Kirvely ja kutina ärsyttävät ihoa ja limakalvoja, ja epämiellyttävä haju voi aiheuttaa stressiä sosiaalisissa tilanteissa.
Tupakointi, seksitavat sekä emättimen liiallinen pesu tai pyyhkiminen voivat altistaa emätintulehdukselle. Antibioottihoito voi häiritä emättimen normaalia mikrobiomia. Vanhemmalla iällä esiintyvä estrogeenin puutteeseen liittyvä limakalvoatrofia horjuttaa osaltaan normaalia laktobasilliflooraa.
Kaikki edellä mainitut riskitekijät häiritsevät emättimen sademetsän normaalia terveellistä laktobasilliflooraa, ja vääränlaiset bakteerit voivat tällöin päästä tuhoamaan sen tasapainoa ja eloa.
Poikkeavan vuodon taustalta löytyy usein tulehdus. Tyypillisimpiä emättimen tulehduksia ovat hiivatulehdus ja bakteerivaginoosi.
Hiivatulehduksen oireita ovat kutina ja joskus voimakaskin kirvely. Hiivatulehduksessa valkovuoto takertuu emättimen seinämiin ja on kokkareista. Vuodossa voi olla lievä imelä haju.
Bakteerivaginoosiin puolestaan liittyy tympeän kalamainen haju sekä harmahtava ja juokseva vuoto, joka voi aiheuttaa lisäksi kirvelyä.
Mikäli sinulla on hiivatulehduksen tai bakteerivaginoosin oireita ensimmäistä kertaa, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri varmistaa diagnoosin ja osaa neuvoa sinulle sopivan hoidon.